wanhat 2016

Nyt on mun prinsessapäivä takana! Raskas päivähän se oli mutta myös niiin ihana ja unohtumaton, ja varmasti yks parhaista - ellei jopa paras - päivä mun elämässä! En jännittäny tansseja kyllä yhtään nii paljo mitä odotin, ekaa esitystä koululla jännitin jonku verran, mutta sitte ku käytii naapurikylässä esiintymässä nii siellä tuntu niiku oltais taas harjotuksissa ja yleisö unohtu kokonaan. Illalla ku sit oli perhe ja sukulaiset nii en jännittäny oikeestaa yhtään, vaikka siellä just olis kuulunukki jännittää. Kaikki meni kuitenki loppujenlopuks hyvin eikä kellekkään sattunu mitään vannehameen katkeamista kamalampaa. Tanssimisesta nauttiminen tosin oli vähän vaikeaa ku piti kokoajan pelätä että joko mä tai sit joku toinen tallois mun mekon, mutta kyllä sitäki oppi sit loppujenlopuks varomaan ja vaikka oliki pari sellasta kohtaa missä se jäi aina alle ku sitä ei pystyny nostaan, niin niissäki sit keksin aina jonku keinon miten pääsin menemään niin etten pääse astuun sen päälle.

Mutta koska kuva kertoo enemmän ku tuhat sanaa, niin tässäpä niitä sit tulee! :

Oli niin ihanaa ku sai koko päivän näyttää ihan oikealta prinsessalta ja kaikki pikkuset katto ihaillen ja wäää! Oli niin ihanaa ku kaikki oli niin kauniina ja kaikki se mekkojen ja korujen ja bling blingin määrä! Toi päivä kyllä kasvatti meidän luokan yhteishenkeä, pukuhuoneessa kaikki tsemppas toisiaan ja oltiin kaikki toistemme tukena ja yritettiin yhessä vähentää jännitystä ja kerrottii toisillemme että hyvin se menee. Tekisin kyllä mitä vaan että saisin ton päivän takasi!

      

Kampauksena mulla siis toimi tällanen. Pelkäsin aluks ettei toi pysyis koko päivää kiinni siinä tanssiessa ja hyppiessä tai että hiukset suoristuis, mutta noi kiharat ei kyllä suoristunu ollenkaan päivän aikana eikä pysymisenkää kans ollu mitään ongelmaa, vaikka toi koko kampaus oli noitten viiden hiuskoristeen varassa eikä mun hiuksissa ollu yhtäkään hengetöntä. Mutta lakkaa siinä kampauksessa sitte kyllä oliki!

Tanssittiin siis neljässä eri paikassa, aamulla koululla ala-asteelle, yläasteelle ja lukiolle, sen jälkee käytii kahvilla koululla ja saatiin hetki kuvailla toisiamme ennenku lähettii tonne naapurikylän kouluun tanssiin yläasteelle. Sieltä sitte mentiin suoraan vanhainkodille tanssimaan ja sen jälkeen saatiin taas hetken hengähdystauko ku käytiin syömässä luokan kans. Siinä vaiheessa kerkesin käydä kotona, ku ruokailun jälkeen aikaa oli noin 1,5h ennenku piti olla nuorisoseuralla missä alko viimeset tanssit sitte perheille ja sukulaisille yms. Siellä esitettiin meidän oma tanssiki, joka me kahen kaverin kans suunniteltiin. Hyvä siitä tuli vaikka välillä näyttiki toivottamalta ku ideat meinas loppua!

Jatkoille päästiinki sitte lähtemään vasta 10 illalla. Siellä iski sellanen väsymys, että vaikka oli tarkotus jäädä yöks, niin en vaan jaksanu ja lähettiin sitte joskus 2 aikaan kotiin. Ei ollu yhtään sellasta bilefiilistä joten istuttiin vaan koko ilta siellä "rauhallisella puolella" missä kaikki vaan istu ja puhu. Oli siellä sit seki porukka jonka energia riitti myöhään yöhön asti, enkä kyllä ymmärrä että miten! Mä heräsin aamulla jo neljältä ku kampaaja-aika oli jo kuudelta, joten se selittää aika paljon miks voimat oli siinä vaiheessa jo loppu. Ja olihan se raskas päiväki, että iha normaalipitusilla unillaki se päivä ois varmasti vieny aikalailla voimat. Pelkästään kotimatkan aikana jatkoilta kotiin nukahin jo 4 tai 5 kertaa. Kyllähän mä mietin että kaduttaako mua ku lähin sieltä, mutta aamulla oli kyllä niin ihanaa herätä kotoa että en katunu hetkeäkään!

Mulla ei oikeen oo enempää sanoja kuvaamaan miten ihana tää päivä oli, sen ymmärtää vasta sit ku sen ite kokee. Mutta nopeasti se päivä ainaki meni jos ei muuta! Kaikki esiintymisetki oli ohi iha yhtäkkii, eka seisottiin siellä ja odotettiin että avaustanssi alkaa ja yhtäkkiä alkoki jo viimenen tanssi. Mutta todellakin unohtumaton ja niin niin ihana päivä! ♥ Olkaa onnellisia te joilla se vielä on edessä!

Mutta tosiaan, en oikeen keksi miten ylistäisin tota päivä tarpeeks! Toivottavasti muillaki oli ihana päivä prinsessana ja kaikki meni niinku pitiki! Iso kiitos vielä kaikille jotka oli mukana tekemässä tästä päivästä maailman ihanimman! ♥

                  

navel piercing

Apua, ihan hävettää ku on taaas ollu nii pitkä väli kirjottamisessa, tällä kertaa sellaset vaivaset 2 kuukautta.. hups. Mutta mulla on ollu nii paljo kaikkea että ette uskokkaan! Sain vasta viimeviikolla yhen koulutyön palautettua, minkä piti olla jo ennen joulua valmis. Kertoo varmaan aika paljon siitä että mulla on vaan yksinkertasesti aika loppu.

Yks syy on ollu se että tässä jaksossa on ollu paljo kotona tehtäviä koulujuttuja. Toinen syy on ollu meidän hevonen, joten mulla menee viikosta joka päivä pari tuntia tallilla. Kolmas ja ehkä isoin syy on ollu vanhojentanssit (jotka ,muuten on kolmen päivän päästä, apua!!), ja kaikki ylimääränen aika on kyllä mennykki sitte niitten stressaamiseen ja suunnittelemiseen.

Vanhojentansseihin liittyen asiaa vielä vähän myöhemmin tässä postauksessa, mutta nyt pääasiaan: mun ihanaanihanaanihanaan napakoruun! Tosiaan suunnitelmissa on ollu sellasen hankkiminen jo varmaan 4 vuotta, mutta jotenki ikää ei oo saanu aikaseks (tai uskaltanu) ottaa ku on ollu tilaisuus. Nyt sit vaan sain sellasen päähänpiston että ei hitsi, mä lähen ottaan napakorun just nyt! Siinä sitä sit mentii ja hetki myöhemmin mulla sellane jo oliki. Otin sen siis Kokkolan Sick Boy Tattoossa, eikä kyllä oo mitään valittamista! Voin kyllä suositella kyseistä paikkaa. Sen ottaminen sattu ehkä vähä enemmän ku odotin, mutta ei se kipu kauaa kestäny, ja tää koru on kyllä todellaki sen kivun arvonen! Mulla kaikenlisäks on vielä neulakammoki, että jos mä uskalsin sen ottaa nii jokainen varmasti uskaltaa! 

Tässä nyt vielä kuva tästä ihanuudesta! Ja vaikka monesti sanotaan että napakoru ei sovi jos on yhtään ylimäärästä mahassa, niin en mä nyt sanois että se mulla mitenkää kamalalta näyttää, mun maha ku ei kuitenkaan oo ihan kesäkunnossa. Onhan se nyt ihana piriste tohon tylsään mahaan, ja vaikka sitä nyt ei kauheesti pääsekkään kellekkään esittelemään nii kyllä se ainaki itteä piristää! Timatteja ja bling blingiä ku ei koskaan voi olla liikaa ;)
Netissä myös peloteltiin kaiken maailman hylkimisreaktioista ja tulehduksista ja muusta ällöttävästä, mutta itellä ei ainakaan oo vielä tullu mitään ongelmia tän kans *kopkop*. Enkä kyllä uskokkaan että sellasia kauheen helposti tulee, jos vaan huolehtii sen puhdistamisesta huolellisesti, välttää hinkkaavia vaatteita (ite esim jouduin luopua viikoks mun rakkaudesta, korkeavyötäröisistä farkuista!) ja ei räplää sitä kokoajan käsillä. Pari ekaa päivää tää oli aika kipeä. että en voinu esimerkiks ees istua tai mennä kyykkyyn normaalisti, mutta nykyää mä en ees muista että tuolla navassa on jotai ylimäärästä. Mä oon ollu ihan ylisuojelevainen tän kans ettei tälle vaan kävis mitään, suunnitelmissa ois että pääsisin vanhojentanssien jatkoilla jo esitteleen tätä napapaidassa ja en halua että se on sillon repeytyny puoliks irti.

Mutta tosiaan, jospa nyt riittäis napakorusta! Seuraavaan asiaan, liittyen vanhojentansseihin siis:
ette uskokkaan mitkä taustatutkimukset tein pelkkien ripsien eteen! Googlailin monta iltaa hyviä ripsiä ja katoin kaiken maailman ripsivideoita. Loppujenlopuks päädyin sit tilaamaan Ardellin Demi Wispiesit. Ardellilla oli valtava valikoima ripsiä, ja se valinnanvaikeus.. En oo mikää supervolymiripsien ystävä, mutta halusin kuitenki jotain vähä erikoista (luonnollisuuden rajoissa), joten nää Demi Wispiesit oli ihan täydellinen löytö! Ne on aika harvat ja ohuet verrattuna "normaaleihin" tekoripsiin, mutta se ei mua haittaa koska nää näyttää tosi luonnollisilta just sen takia. Moni myös ilmeisesti käyttää näitä ihan päivittäinki, ja yks kirjotti netissä että nää on myös "alottelijoille" hyvät, kun nää on sen verran luonnolliset ja sopii aika lailla kaikille ja kaikkiin silmänmuotoihin,

Toinen asia mistä tykkäsin tosi paljo noissa on toi ripsinauha! Se on tosi ohut ja joustava ja ennenkaikkea läpinäkyvä, joten ne sulautuu silmiin tosi hyvin! Noi reunat ei myöskään jää törröttämään koska toi nauha tosiaan on niin joustava, että se menee kyllä tosi "kurvikkaanki" silmänmuodon mukaan. Mulla monesti nousee tekoripset tuolta silmän sisänurkasta just sen takia, että se ripsinauha on liian jäykkä että se taipuis sinne asti. Toi joustava ripsinauha tekee noista myös tosi "kevyet" silmissä.
Liima oli oikeastaan aika itsestäänselvyys - oon kuullu paljo tosta Duo-liimasta, joten päätin sitte kokeilla sitä. Otin ton Duo-liiman mustana, koska mulla on kerran aiemmin ollu musta ripsiliima ja tykkäsin siitä kyllä enemmän ku läpinäkyvästä, mulla ku aina on muutenki mustat rajaukset nii ne ripset näytti vaan paljo paremmalta mustalla liimalla siellä rajauksen seassa.

Mulla ois vielä nii paljo asiaa, mm. mun Venäjänmatkasta (josta siitäki on jo pian kolme viikkoa), mutta koska siitä tosiaan on jo niin kauan niin en tiedä jaksanko enään alkaa siitä postailemaan. Pitää kattoa jos saisin aikaseks (ehkäpä kahen kuukauden päästä, hehe). Seuraava postaus tulee kyllä luultavasti olemaan vanhojentansseista, jos saan ikää aikaseks siirtää niitä kaikkia kuvia koneelle ja valikoida parhaita. Yritän parhaani!
Pidetään oooikeen ihanat vanhojentanssit kaikki me joilla ne on nyt edessä ja viettäkää abit ihanat penkkarit! Ja te joilla ei oo kumpiakaan niin nauttikaa teki kumpiekin kattomisesta, ite ainaki rakastin etenki vanhojentanssien kattomista. Penkkareissa sai vaan pelätä että koska kuulee oman nimen sanottavan. Mutta tosiaan, näkyillään sitte vanhojentanssipostauksen parissa! Tässä vielä vähän esimakua mun prinsessamekosta ;)